Kefaloniasta siirryimme kahdeksi päiväksi viereiselle Ithacan saarelle. Tätä myyttistä saarta pidetään myös Homeroksen eepoksissa esiintyvän Odysseuksen kotisaarena, jonka kuningas hän myös oli. Ajattelin, että pari yötä riittäisi pienellä saarella, jonka suurin pituus on noin 29 kilometriä ja leveys vain noin 7 kilometriä. Yksi yö lisää olisi kuitenkin ollut paikallaan. Kyllähän saaren ajaa helposti ympäri päivässä, mutta jos haluaa tehdä jotain, kuten tutkia eri rantoja ja arkeologisia alueita, kuten Odysseuksen palatsia, niin aikaa vierähtää helposti paljon enemmän. 

Majoituimme saaren pääkaupungissa, Vathissa, joka on idyllinen ja rauhallinen pieni kylä. Vathi on myös saaren pääsatama, joten täälläkin näki komeita purjeveneitä. Tunnelma oli kuitenkin aidompi kuin esimerkiksi Kefalonian Fiskardossa. Testasin ravintolassa paikallista erikoisuutta, oranssia kalaa rusinoilla, mutta se oli huti. Kuiva mauton kala, johon rusinat eivät mielestäni sopineet eivät sitten millään.

Meillä oli vain yksi kokonainen päivä saarella, joten kovin paljoa emme ennättäneet tehdä. Kävimme Gidaki Beachilla, jonne piti patikoida noin puoli tuntia. Reitti oli hyvin merkattu ja sen varrella oli myös muutama muu kivan näköinen rauhallinen ranta, jonne olisi voinut jäädä. Kefalonian Fteri Beachiin verrattuna kävelyreitti oli siis helppo nakki. Ranta oli oikein kiva, siellä oli muutama aurinkotuoli mutta ei mitään palveluja. Suurin osa porukasta oli tullut veneellä, eikä heitäkään ollut onneksi paljon.

Rannalta tullessamme päätimme etsiä Nymfien luolan, jonka Homeros mainitsee Odysseiassa. Lähdimme kävelemään viitoitettua polkua pitkin Perachorin kylästä. Oletin luolan sijaitsevan lähellä kylää, mutta päädyimme lopulta taittamaan matkaa usean kilometrin verran ilman vettä. Ohitimme matkan aikana keskiaikaisen Paleochoran kylän ja reitiltä oli muutenkin komeat maisemat Ithacan ylle. Lopulta löysimme luolan vain todetaksemme, että se oli suljettu ”vaarallisten töiden vuoksi”. Lisäksi huomasimme, että olisimme päässeet toista tietä pitkin aivan luolan sisäänkäynnin lähelle. Ei kuitenkaan auttanut muu kuin lähteä marssimaan samaa kivistä polkua pitkin takaisin autollemme.

Lähtöpäivänä kävimme Agios Ioanniksen kylässä, josta oli komeat maisemat Kefalonian suuntaan. Kylästä laskeuduimme jyrkkää polkua pitkin alas Kedros Beachille, joka on pieni, syrjäinen ja hiljainen ranta. Rannalla on puulato, josta voi käydä hakemassa itselleen rantatuolit. Vesi oli kirkasta ja sattuipa siellä näkymään myös lentokalaparvi!

Rantsun jälkeen söimme lounaan Stavrosin kylässä. Sotiriksen kirkko oli todella kaunis ja kylässä oli muutenkin ihanan leppoisa tunnelma. Stavroksen arkeologinen museo oli harmillisesti mennyt juuri kiinni. Sieltä olisi löytynyt esine, joka olisi todistanut Odysseuksen todella oleilleen saarella.

Lounaan jälkeen ennätimme vielä käydä ajelulla Exogin vuoristokylässä ennen laskeutumista Frikesin satamaan, josta hyppäsimme autolauttaan. Frikes oli oikein idyllinen paikka viettää viimeisiä hetkiä saarella ja pohtia mikä olisi seuraava kohteemme. Kaksi seuraavaa päivää olivat vielä täysin auki ilman majoitusvarauksia.

Ithacan käyntikohteita etsiessäni löysin netistä Terrabook-verkkopalvelun, jossa on loistavasti kerrottu eri kohteista (kylät, rannat, ruokapaikat, kulttuuri jne.) karttamerkinnän kera. Juuri Terrabookia selatessani tajusin, että olin varannut tälle kauniille saarelle aivan liian vähän aikaa.

Parasta matkalla:

  • Gidaki Beach
  • Vathi
  • Stavrosin kylä
  • Exogi-kylän maisemat
  • Kedros Beach
  • Frikes