En olisi ikinä uskonut, että löytäisin Indonesiasta sellaisen kolkan, jossa on niin helppo, mutkaton ja kodikas olla. Sellaisen löysin Balin vieressä sijaitsevalta kauniilta Nusa Penidan saarelta.

Viikon Balilla rentoutumisen jälkeen löysin itseni sukeltamasta Nusa Penidalta. Edellisessä postauksessa kerroin suomalaisen Emmin ja indonesialaisen miehensä Andrin pyörittämästä Sanctum Dive Centeristä ja upeista sukelluksista paholaisrauskuineen ja laivanhylkyineen, joita saarella koin.

Nusa Penida on myös paljon muuta kuin hienoja sukellussaitteja tarjoava kohde. Jos pidät Balia pilalle menneenä, suuntaa puolen tunnin venematkan päähän Penidalle. Saari on vielä luonnonkaunis, eikä turismia ole ollenkaan niin paljon kuin Balilla.

Infraa on kuitenkin rakennettu juuri sen verran, että länsimainenkin turisti löytää burgerinsa ja capuccinonsa, kun hieman etsii. Mutta kaikkein parasta saaressa on aito elämänmeno. Saari on kuitenkin jo muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana paljon kehittyneempään ja turistisempaan suuntaan, joten sinne kannattaa mennä juuri nyt, kun meno on vielä rutkasti Balia tai naapurisaari Nusa Lembongania rauhallisempaa.

Nusa Penidalla ainoa järkevä liikkumismuoto on skootteri. En ollut koskaan aikaisemmin ajanut skootteria, joten ei auttanut muu kuin opetella. Majapaikkani läheltä löytyikin ajoharjoitteluradaksi sopiva hiekkakenttä. Vaikka alkuun tuntui, että skootteri lähtee väkisin käsistä, tottui ajamiseen nopeasti. Ja trooppisessa ilmastossa mikään ei ole parempaa kuin ajon aikana hiuksiin tarttuva viilentävä ilmavirta.

Vaikeat tiet vievät kauneimpiin paikkoihin

Päätiet saarella ovat hyväkuntoista asfalttia, mutta valitettavasti lähes kaikki komeimmat käyntikohteet ovat monttuisten kinttupolkujen päässä, kuten Kelingking Beach, Broken Beach ja Angel´s Billabong.

Eräänä päivänä lähdin itsekseni kuitenkin tutkimaan saarta skootterilla. Päädyin ajamaan Banah Cliff -näköalapaikalle sekä Seganing-vesiputoukselle, koska kuulin jostakin, että näihin paikkoihin tie ei olisi IHAN niin huonokuntoinen, kun edellä mainittuihin päänähtävyyksiin.

Minun mittapuullani mitattuna ajamani monttuiset ja kivikkoiset hiekkatiet olivat kuitenkin aika vaarallisia. Lähellä oli tieltä ulosajo, kun ylämäkimutkassa iso kivi ja kuoppa linkosivat kulkupelini kohti rotkoa. Onneksi sain viime hetkellä pysäytettyä skootterin jalallani, mistä muistona on edelleenkin komea arpi sääressä. Mutta parempi sekin, kuin että olisin itse tällä hetkellä muisto vain.

Samalla reissulla koin lisää sydämentykytyksiä, kun päädyin kiipeämään pystysuoraa kalliota alas Seganing-vesiputoukselle. Olin sekoittanut paikan erääseen toiseen vesiputouspaikkaan ja luulin, että alas veisivät ihan normaalit portaat.

Kapeaakin kapeampi polku muuttui pian kallioon hakatuiksi kiipeilyotteiksi. Turvana oli oksista kyhätty aidan tapainen. Olisi ollut hyvin todennäköistä nyrjäyttää nilkka harha-askeleella, mikä olisi ollut kohtalokasta. Alas kiipeäminen kesti puolisen tuntia enkä varmaan koskaan ole ollut niin jännittynyt ja väsynyt päästessäni alas putoukselle. Kädet tärisivät ja päässä humisi nestehukasta ja kuumuudesta johtuen. Oli IHANAA pulahtaa pieneen luonnonaltaaseen, jonne virtasi vuorelta viileää vettä.

Edelläni kiivennyt hollantilaispariskunta ojensi minulle repustaan kylmän Bintang-oluen ja siinä ylös vuoren seinämää katsellessamme keräsimme voimia paluumatkaan. Kävi ilmi, että hekin olivat sekoittaneet paikan siihen toiseen vesiputoukseen, ja heillekin oli tullut yllätyksenä, millainen kiipeilyurakka tästä etapista kehkeytyi.

Kiipeilyn ja jännittävän skootteriajon uuvuttamana päätin, että en enää lähde yksin yrittämään Kelingkingille, Broken Beachille ja Angel´s Billabongille, vaikka ne olisivatkin olleet saaren must see. Jääpähän jotakin seuraavaan kertaan!

Mystiset hindutemppelit

Toinen retkipäiväni oli ajon kannalta helpompi, kun lähdin vierailemaan kahdessa hindutemppelissä. Tästäkin päivästä tuli kuitenkin fyysisesti erittäin uuvuttava. Pukeuduin t-paitaan ja pitkiin housuihin, koska ajattelin niiden olevan tarpeeksi säädyllinen vaatetus temppeleihin. Minun piti siitä huolimatta vuokrata kietaisuhame, joten tuplavaatetus oli kuumaakin kuumempi.

Ensimmäisenä vierailin Penataran Ped -temppelissä, joka tunnetaan myös nimellä Pura Dalem Ped. Se on yksi pyhimmistä temppeleistä, jolla on tärkeä merkitys balilaisessa hengellisessä elämässä. Kuka tahansa voi tulla tänne rukoilemaan ja meditoimaan.

Penataran Ped -temppelin jälkeen suuntasin luolassa sijaitsevaan Pura Goa Giri Putri -temppeliin. Kuvittelin, että kallion sisässä olevassa luolatemppelissä olisi viileää, mutta kuinka väärässä olinkaan. Luolan kosteus teki kuumuudesta vieläkin pahempaa. Jälleen kerran hikosin joka ikisestä ihoni senttimetristä. Päivän tuloksena makasinkin kaksi päivää sängyssä flunssan kourissa.

Balilaiselle hindulaisuudelle on ominaista luonnon voimaan uskominen, esi-isien palvonta ja henkien vaikutus ihmisten elämään. Lukemattomat rituaalit ovatkin merkittävä osa ihmisten arkipäivää ja jokaisella balilaisella perheellä on oma pieni esi-isille ja hengille omistettu temppeli.

Temppelikierrokseni jälkeen majapaikkani omistajaperhe kutsui minut seuraamaan tyttärensä naiseksitulo-seremoniaa. Olin kovin otettu ystävällisestä kutsusta ja kävinkin seuraamassa mielenkiintoista seremoniaa, tosin vain hetken, koska podin temppelikierroksen aiheuttaman nestehukan jälkeistä flunssaa.

Ranta-apinoita ja korallia

Nusa Penidalla on hienoja rantoja, vaikkakin täällä päin maailmaa saa varoa jo matalasta vedestä alkavia koralliriuttoja ja kivikoita. Atuh Beach ja upea Diamond Beach sijaitsevat vierekkäin, korkean harjanteen molemmin puolin. Atuh Beachilla kannattaa varoa uteliaita apinoita.

Yksi Penidan suosituimpia rantoja lienee Chrystal Bay. Kannattaa kuitenkin etsiä rannan vasemmalta laidalta pieni polku, joka vie 20 minuutin patikoinnin jälkeen lähes autiolle Pandan Beachille. Vieläkin autiompi ranta löytyy jos jatkaa vieläkin edemmäs Pandan Beachille. Siellä saakka en itse käynyt, mutta näin rannan mereltä veneestä käsin.

Cocktaileja ja hedelmä-bowleja

Vaikka Nusa Penida on vielä säilynyt suhteellisen autenttisena, on sinne kuitenkin ilmaantunut muutamia trendikkäitä kahviloita ja rantabaareja. Lounaalle kannattaa suunnata Secret Penidaan ja illalla cocktaileja nauttimaan Penida Coladaan. Burgerinnälkä taintuu Krusty Crabin black burgerilla. Jos tekee mieli hyvää kahvia, kannattaa suunnata saaren suurimmassa kylässä, Sampalanissa sijaitsevaan Papila´s Coffee Houseen.

Nusa Penida oli kaiken kaikkiaan positiivinen yllätys. Alun perin muutamaksi päiväksi tarkoitettu visiittini venähtikin pariksi viikoksi, ja päädyin opintovapaani aikana palaamaan saarelle myöhemmin uudestaan.