En olisi ikinä uskonut, että löytäisin Indonesiasta sellaisen kolkan, jossa on niin helppo, mutkaton ja kodikas olla. Sellaisen löysin Balin vieressä sijaitsevalta kauniilta Nusa Penidan saarelta.
Viikon Balilla rentoutumisen jälkeen löysin itseni sukeltamasta Nusa Penidalta. Edellisessä postauksessa kerroin suomalaisen Emmin ja indonesialaisen miehensä Andrin pyörittämästä Sanctum Dive Centeristä ja upeista sukelluksista paholaisrauskuineen ja laivanhylkyineen, joita saarella koin.
Nusa Penida on myös paljon muuta kuin hienoja sukellussaitteja tarjoava kohde. Jos pidät Balia pilalle menneenä, suuntaa puolen tunnin venematkan päähän Penidalle. Saari on vielä luonnonkaunis, eikä turismia ole ollenkaan niin paljon kuin Balilla.
Infraa on kuitenkin rakennettu juuri sen verran, että länsimainenkin turisti löytää burgerinsa ja capuccinonsa, kun hieman etsii. Mutta kaikkein parasta saaressa on aito elämänmeno. Saari on kuitenkin jo muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana paljon kehittyneempään ja turistisempaan suuntaan, joten sinne kannattaa mennä juuri nyt, kun meno on vielä rutkasti Balia tai naapurisaari Nusa Lembongania rauhallisempaa.
Nusa Penidalla ainoa järkevä liikkumismuoto on skootteri. En ollut koskaan aikaisemmin ajanut skootteria, joten ei auttanut muu kuin opetella. Majapaikkani läheltä löytyikin ajoharjoitteluradaksi sopiva hiekkakenttä. Vaikka alkuun tuntui, että skootteri lähtee väkisin käsistä, tottui ajamiseen nopeasti. Ja trooppisessa ilmastossa mikään ei ole parempaa kuin ajon aikana hiuksiin tarttuva viilentävä ilmavirta.
Vaikeat tiet vievät kauneimpiin paikkoihin
Päätiet saarella ovat hyväkuntoista asfalttia, mutta valitettavasti lähes kaikki komeimmat käyntikohteet ovat monttuisten kinttupolkujen päässä, kuten Kelingking Beach, Broken Beach ja Angel´s Billabong.
Eräänä päivänä lähdin itsekseni kuitenkin tutkimaan saarta skootterilla. Päädyin ajamaan Banah Cliff -näköalapaikalle sekä Seganing-vesiputoukselle, koska kuulin jostakin, että näihin paikkoihin tie ei olisi IHAN niin huonokuntoinen, kun edellä mainittuihin päänähtävyyksiin.
Minun mittapuullani mitattuna ajamani monttuiset ja kivikkoiset hiekkatiet olivat kuitenkin aika vaarallisia. Lähellä oli tieltä ulosajo, kun ylämäkimutkassa iso kivi ja kuoppa linkosivat kulkupelini kohti rotkoa. Onneksi sain viime hetkellä pysäytettyä skootterin jalallani, mistä muistona on edelleenkin komea arpi sääressä. Mutta parempi sekin, kuin että olisin itse tällä hetkellä muisto vain.
Samalla reissulla koin lisää sydämentykytyksiä, kun päädyin kiipeämään pystysuoraa kalliota alas Seganing-vesiputoukselle. Olin sekoittanut paikan erääseen toiseen vesiputouspaikkaan ja luulin, että alas veisivät ihan normaalit portaat.
Kapeaakin kapeampi polku muuttui pian kallioon hakatuiksi kiipeilyotteiksi. Turvana oli oksista kyhätty aidan tapainen. Olisi ollut hyvin todennäköistä nyrjäyttää nilkka harha-askeleella, mikä olisi ollut kohtalokasta. Alas kiipeäminen kesti puolisen tuntia enkä varmaan koskaan ole ollut niin jännittynyt ja väsynyt päästessäni alas putoukselle. Kädet tärisivät ja päässä humisi nestehukasta ja kuumuudesta johtuen. Oli IHANAA pulahtaa pieneen luonnonaltaaseen, jonne virtasi vuorelta viileää vettä.
Edelläni kiivennyt hollantilaispariskunta ojensi minulle repustaan kylmän Bintang-oluen ja siinä ylös vuoren seinämää katsellessamme keräsimme voimia paluumatkaan. Kävi ilmi, että hekin olivat sekoittaneet paikan siihen toiseen vesiputoukseen, ja heillekin oli tullut yllätyksenä, millainen kiipeilyurakka tästä etapista kehkeytyi.
Kiipeilyn ja jännittävän skootteriajon uuvuttamana päätin, että en enää lähde yksin yrittämään Kelingkingille, Broken Beachille ja Angel´s Billabongille, vaikka ne olisivatkin olleet saaren must see. Jääpähän jotakin seuraavaan kertaan!
Mystiset hindutemppelit
Toinen retkipäiväni oli ajon kannalta helpompi, kun lähdin vierailemaan kahdessa hindutemppelissä. Tästäkin päivästä tuli kuitenkin fyysisesti erittäin uuvuttava. Pukeuduin t-paitaan ja pitkiin housuihin, koska ajattelin niiden olevan tarpeeksi säädyllinen vaatetus temppeleihin. Minun piti siitä huolimatta vuokrata kietaisuhame, joten tuplavaatetus oli kuumaakin kuumempi.
Ensimmäisenä vierailin Penataran Ped -temppelissä, joka tunnetaan myös nimellä Pura Dalem Ped. Se on yksi pyhimmistä temppeleistä, jolla on tärkeä merkitys balilaisessa hengellisessä elämässä. Kuka tahansa voi tulla tänne rukoilemaan ja meditoimaan.
Penataran Ped -temppelin jälkeen suuntasin luolassa sijaitsevaan Pura Goa Giri Putri -temppeliin. Kuvittelin, että kallion sisässä olevassa luolatemppelissä olisi viileää, mutta kuinka väärässä olinkaan. Luolan kosteus teki kuumuudesta vieläkin pahempaa. Jälleen kerran hikosin joka ikisestä ihoni senttimetristä. Päivän tuloksena makasinkin kaksi päivää sängyssä flunssan kourissa.
Balilaiselle hindulaisuudelle on ominaista luonnon voimaan uskominen, esi-isien palvonta ja henkien vaikutus ihmisten elämään. Lukemattomat rituaalit ovatkin merkittävä osa ihmisten arkipäivää ja jokaisella balilaisella perheellä on oma pieni esi-isille ja hengille omistettu temppeli.
Temppelikierrokseni jälkeen majapaikkani omistajaperhe kutsui minut seuraamaan tyttärensä naiseksitulo-seremoniaa. Olin kovin otettu ystävällisestä kutsusta ja kävinkin seuraamassa mielenkiintoista seremoniaa, tosin vain hetken, koska podin temppelikierroksen aiheuttaman nestehukan jälkeistä flunssaa.
Ranta-apinoita ja korallia
Nusa Penidalla on hienoja rantoja, vaikkakin täällä päin maailmaa saa varoa jo matalasta vedestä alkavia koralliriuttoja ja kivikoita. Atuh Beach ja upea Diamond Beach sijaitsevat vierekkäin, korkean harjanteen molemmin puolin. Atuh Beachilla kannattaa varoa uteliaita apinoita.
Yksi Penidan suosituimpia rantoja lienee Chrystal Bay. Kannattaa kuitenkin etsiä rannan vasemmalta laidalta pieni polku, joka vie 20 minuutin patikoinnin jälkeen lähes autiolle Pandan Beachille. Vieläkin autiompi ranta löytyy jos jatkaa vieläkin edemmäs Pandan Beachille. Siellä saakka en itse käynyt, mutta näin rannan mereltä veneestä käsin.
Cocktaileja ja hedelmä-bowleja
Vaikka Nusa Penida on vielä säilynyt suhteellisen autenttisena, on sinne kuitenkin ilmaantunut muutamia trendikkäitä kahviloita ja rantabaareja. Lounaalle kannattaa suunnata Secret Penidaan ja illalla cocktaileja nauttimaan Penida Coladaan. Burgerinnälkä taintuu Krusty Crabin black burgerilla. Jos tekee mieli hyvää kahvia, kannattaa suunnata saaren suurimmassa kylässä, Sampalanissa sijaitsevaan Papila´s Coffee Houseen.
Nusa Penida oli kaiken kaikkiaan positiivinen yllätys. Alun perin muutamaksi päiväksi tarkoitettu visiittini venähtikin pariksi viikoksi, ja päädyin opintovapaani aikana palaamaan saarelle myöhemmin uudestaan.
16 kommenttia
Mun täytyy nyt myöntää, että omat mielikuvat Nusa Penidasta ovat olleet hieman negatiiviset. Olenkin ajatellut, ettei siellä paholaisrauskujen lisäksi olisi juurikaan muuta nähtävää. Mutta näköjään olen ollut väärässä, upealtahan siellä näyttää, enkä ihmettele yhtään, että halusit palata noihin maisemiin uudelleen.
Niimpä, itsekin yllätyin saaresta todella positiivisesti ja vielä jäi vaikka mitä näkemättä! Myös rento ja ystävällinen elämänmeno viehätti kovasti. Naapurisaari Nusa Lembongan oli taas ihan eri maata, todella täyteen rakennettu, ahdistavan turistinen.
Näyttää upealta! Yllättävää, että niin läheltä Balia löytyy aika hyvin turisteilta säästyneitä paikkoja. Mukava lukea kokemuksia, kiitos!
No niimpä! Kun ajelin skootterilla saarella, niin aika lailla yksinään sai ajella. Toki olin saarella off season -aikaan, joten varmasti kesällä siellä on enemmän jengiä.
Vaikuttaa ihanalta! Nusa Penida on ollut mulla varovaisesti suunnitelmissa ja tämä postaus ei ainakaan vähentänyt sen kiinnostavuutta 🙂 Miten pitkän ajan vietit Nusa Penidalla?
Hurjan kuuloinen tuo melkein ulosajo! Onneksi selvisit säikähdyksellä ja pelkillä naarmuilla.
Olin saarella noin kaksi viikkoa helmikuussa ja viikon toukokuussa. Helmikuussa oli vielä aika hiljaista, mutta toukokuussa jo selvästi enemmän turisteja, vaikka saari onkin toistaiseksi pysynyt vielä aika rauhassa turismilta. Ja joo, skootteritilanne oli kyllä yksi pelottavimmista mitä olen kokenut, mutta onneksi vain pikku naarmu on siitä muistona.
Näyttääpä upealta, viihtyisältä! Kuvat saa Aasia-kuumeen nostamaan taas päätään. Itsekin harkitsen opintavapaata tälle vuodelle ja tässähän olisi mitä erinomaisin kohde!
Hei mahtavaa! Opintovapaa on kyllä oiva mahdollisuus lähteä reissuun (ja rahoittaa se) vähän pidemmäksi aikaa. Toivottavasti onnistuu ja Nusa Penidaa voin kyllä suositella!
Sait Nusa Penidan tekemään pienen klik äänen jollekin kaikista mahdollisista listoistani 😉
Gilit tämän lisäksi olisivat ihan kivoja kohteita jonakin päivänä tuonne taas suunnatessa.
Hahaha, no sepä kiva kuulla!😉 Gilit ja Nusa Penida olisikin aika kiva yhdistelmä, Gilit kuulemani mukaan aika puhtaasti vain turisteille rakennettua.
Hieno postaus, joka sai innostumaan. Luinko huolimattomasti, kun en huomannut miten sinne pääsee? Millaista ja minkä hintaista majoitusta siellä on tarjolla? Kuvien perusteella voisi olla ok kohde. Varpaistelupaikkojakin löytynee?
Olen vähän miettinyt paluuta tälle suunnalle, mutten ole keksinyt, mikä olisi oikeasti sellainen paikka, josta tykkäisin. Tämä voisi olla. Balista en kauheasti innostunut enkä Gileistä, mutta tykkäsin taas Lombokista ihan älyttömästi, niin jotain samanlaista kaipaisin – jotain ei niin turistista. Kerroit tästä hurjasta vesiputouspatikasta, mutta osaatko sanoa, onko siellä muita kauniita reittejä (ei ehkä niin hankalia) patikointiin?
Nusa Penida on ihan meidän lemppari! Täynnä ihan huikeita maisemia. Käytiin ekan kerran 2018 ja nyt tokan kerran joulukuussa. Hurjan paljon oli paikka muuttunut jo vuodessa, turisteja oli nyt jo huomattavasti enemmän. Teitä pikkuhiljaa (onneksi) päällystetään ja joka puolella on rakentaminen käynnissä. Harmittaa, kun on jäänyt tuo luolatemppeli näkemättä, kun viime kerralla oli naistenvaivat päällä, eikä sinne silloin ole asiaa. Voisin vierailla Nusa Penidalla myös seuraavan Balin matkan yhteydessä 🙂 PS. Kivannäköiset sivut muuten!
Huh onneksi ei käynyt skootterin kanssa sulla pahemmin! Noita teitä oli kyllä aivan mahdoton ajaa, tuntui että keho oli mennyt jonkun mankelin läpi oman saaripäivän jälkeen.😄 Toki noiden maisemien äärellä vaivan väärtti, Nusa Penida on upea paikka.❤️
Onneks selvisit säikähdyksellä skootterikierroksesta! Tää Nusa Penida alkoi kyllä kiinnostaa, koska Bali ja Gilit ei oikein nappaa liiallisen turismin takia. Yks tuttu kävi N.P:llä pari vuotta sitten Balin matkallaan, mut en muista enää mitä se kerto tästä paikasta. Lomansa tais muutenkin keskittyä pelkkään rannalla makoiluun ja uimiseen.
Oijoi, aikamoiseen vaaran paikkaan olet joutunut mopon kanssa! Olen menossa Nusa Penidalle parin viikon päästä yksin ja tarkoitukseni oli juurikin vuokrata skootteri ja kierrellä nähtävyyksiä sen selässä. Olen ajanut paljon skootterilla aiemmin, mutta tuo sinun melkein-onnettomuutesi kyllä vähän pelästytti. Kävitkö Diamond ja Ahtuh Beachilla juuri skootterilla, vai vuokrasitko esim. auton ja kuljettajan? Kuinka kauan saaren siihen kärkeen Sanctumin tienoilta ajelee?