Balille minua veti jokin selittämätön voima. Pohdin opintovapaareissuani suunnitellessani, lähtisinkö Balille vai en. Kuulin mielipiteitä puolesta ja vastaan. Bali oli kuulemma erinomainen ja edullinen paikka soolomatkailijalle, mutta toisaalta likainen ja yliturismin pilaama. Päätin kuitenkin jatkaa matkaa Balille Singaporesta, koska matka oli suht lyhyt. Ja se oli hyvä päätös se!

Chillhousen parantava voima

Joskus majapaikan valinta voi vaikuttaa suuresti koko reissun onnistumiseen. Tällä kertaa Balin majapaikallani oli valtavan suuri merkitys siihen, millainen fiilis minulle jäi Balista. Luin Vietnamissa ollessani Adalmina´s Adventures -blogista surffikylä Changgussa sijaitsevasta The Chillhouse Surf & Yoga Retreats  -majapaikasta ja se vaikutti juurikin siltä, mitä halusin. Varasin majoituksen siltä istumalta.

Tavoitteeni Balilla oli vain chillata, opiskella, joogata, rauhoittaa mieltä ja syödä terveellisesti. Ja kaikkea tätä sain tuosta pienestä keitaasta nimeltä Chillhouse. Majoituksen hintaan kuului yksi jooga päivässä, uskomattoman hyvä aamupala sekä yhteisöllinen buffet-illallinen kaikkien majoittujien kesken. Mahtava tilaisuus siis tutustua muihin.

Huoneet olivat todella kauniit ulkosuihkulla varustettuna. On jotenkin alkukantaista ja kiehtovaa käydä suihkussa palmun katveessa tähtitaivaan alla kaskaitten sirittäessä ympärillä. Minua ei edes haitannut kylppärissäni asustellut sammakko, joka salamatkusti huoneeseeni jossain rinkkani uumenissa. Ensimmäisenä iltana sammakko hyppäsi rinkastani ulos ja onnistuin hätistelemään sen sateenvarjolla ulkokylppärini puolelle.

Nautin suuresti Chillhousessa toimivan Cassava-ravintolan vegaanisista luomuruoista, kahden uima-altaan vilvoittavasta vedestä, kattoterassista auringonlaskuineen ja kirkkaine tähtitaivaineen sekä päiviä rytmittävistä joogatunneista. Erityisesti Sound Healing -tunti oli hiuksia nostattavan intensiivinen ja meditatiivinen. Nimensä mukaisesti parantava. Chillhouse sai oloni onnelliseksi. Ihoni hehkui, kehoni kiinteytyi ja joogatuntien jälkeen koin itseni kauniimmaksi kuin vuosiin.

Sain Balilta ja nimenomaan Chillhousesta kaiken sen, mitä menin sinne hakemaan. En edes kokenut tarvetta liikkua Chillhousesta juuri minnekään, niin ihanaa siellä oli. Päädyin jopa pidentämään majoittumistani parilla lisäyöllä, joten loppujen lopuksi vietin Chillhousessa kokonaisen viikon.

Jumaltensaaren mystiikkaa ja turistimassoja

Yhtenä päivänä kävin kuitenkin tutustumassa hieman laajemmin Balin saareen. Otimme erään australialaisen tyypin kanssa päiväksi kuskin ja lähdimme käymään Batur-tulivuorella. Matkalla näimme kuuluisat riisiterassit, Tegenungan vesiputouksen ja hipsterikahviloista, käsityöputiikeista ja joogakouluista tunnetun Ubudin.

Balilla on hyvin voimakkaasti läsnä balilainen hindu-uskonto ja saari on jo vuosisatoja ollut kuuluisa henkisyydestään. Joku tiesi kertoa, että Bali sijaitsisi maapallolla jotenkin erityisen maagisella paikalla, mistä sen mystinen vetovoima syntyisi. En muista enää mihin feng-suihin tai magneettikenttiin se liittyi, mutta ilmeisesti henkisesti herkät ihmiset voivat sen aistia. Ei saarta syyttä kutsuta ”Jumaltensaareksi”. Kaikkialla näkyy temppeleitä ja suitsukkeiden tuoksu on huumaava. Erilaisilta uskonnollisilta seremonioilta on lähes mahdoton välttyä.

Mitä tulee likaisuuteen, mistä minua varoiteltiin, niin ei Balilla ole sen likaisempaa kuin muuallakaan kaakkois-Aasiassa. Jos on käynyt Thaimaassa tai Vietnamissa niin ei Bali näyttäydy mitenkään roskaisempana niihin verrattuna. Oikeastaan pidin Balia paikka paikoin jopa siisistimpänä.

Turistisuuteen liittyen, noh, kyllähän siellä jengiä on. Tosin nyt oli sadekausi (mistä huolimatta kelit olivat upeat!), joten turisteja oli vähemmän kuin normaalisti. Vaikea sanoa, onko high seasonin aikaan porukkaa ahdistukseksi asti. Päädyin reissullani pyörähtämään Balilla pariinkin otteeseen, jolloin myös Sanurin ja Kutan alueet tulivat tutuiksi. Nämä ovat kenties ne pahimmat turistirysät, joita kannattaa vältellä. Rannalla on mahdoton kävellä rauhassa, kun kymmenen metrin välein yritetään myydä surffituntia, ja katujen turistikojumyyjät koittavat epätoivon vimmalla saada myydyksi jotain, ihan miten halpaan hintaan tahansa.

Balin ympärille tuntuu syntyneen vahva Instamatkailun kulttuuri. Instagram on täynnä samanlaisia (ja yleensä epärealistisiksi editoituja) kuvia auringonnousun temppelistä, kelluvista aamupaloista, keinuista ja kaikenlaisista pesistä ja viidakon ylle viritetyistä sängyistä, joissa kaunis nainen poseeraa tukka hulmuten. Näitä instakuvapaikkoja on Bali pullollaan. Instagram-kierroksilla turistit viedään juuri näihin ikonisimpiin instapaikkoihin, joissa sitten jokaisesta  otetaan vuorollaan identtiset kuvat. Aika hassua. Balilla aloinkin pohtia millainen vaikutus Instagramilla on nykyään esimerkiksi matkakohteen valinnassa. Todellisuus näiden kuvian takana voi kuitenkin olla jotakin täysin toista.

Omiinkiin suunnitelmiini oli Instagramilla yllättävän suuri vaikutus. Varsinainen päämääräni Indonesiassa ei kuitenkaan ollut Bali, vaan sen vieressä sijaitseva saari, Nusa Penida. Seuraavassa postauksessa lisää tuosta saaresta, josta tuli koko siihenastisen matkani kohokohta. Kiitos Instagramin.